Onko vaakani kaupallisessa käytössä?

Teollisuudessa törmäämme kuitenkin toisinaan tapauksiin, missä asiakas ostaa normaalin prosessivaa’an ymmärtämättä, että vaakaa käytetään kaupallisiin tarkoituksiin ja että sen on oltava kyseiseen käyttötarkoitukseen hyväksytty mahdollisia yläjärjestelmäliityntöjä myöten.

Säädökset ja tekniikka punnituksen ympärillä kehittyvät jatkuvasti

Tarve kaupankäynnin kohteen tarkalle painon mittaamiselle on hyvin vanha. Perusasiat eivät ole muuttuneet historian saatossa ja luotettava punnitus on pysynyt edelleen tärkeänä kaupankäynnin kulmakivenä. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt kovaa vauhtia vaakojen ympärillä ja tämän myötä on myös ollut tärkeä päivittää lakeja ja säädöksiä.  Suomessakin toimittiin pitkään vuoden 1965 vakauslain mukaan, mutta 2000-luvulle tultaessa tarve sen päivittämiselle kasvoi.

Euroopan Unionin direktiivien uudistumisien myötä Suomenkin lait saatiin päivitettyä ja mittauslaitelaki 707/2011 sekä siihen liittyvät asetukset saatiin päivitettyä vastaamaan ajan vaatimuksia. Muutaman vuoden aikana muutoksia tuli niin kotimaisten asetusten kuin uusien direktiivien 2014/31EU (NAWID) ja 2014/32/EU (MID) kautta. Viimein vuoden 2016 aikana direktiivien vaatimukset saatiin yhtenäistettyä Suomen lain kanssa muutoslain 1138/2016 turvin, ja ne astuivat voimaan 1. tammikuuta 2017.

Niin säädökset kuin tekniikka punnituksen ja mittauksen ympärillä kehittyvät. Teknologia paranee ja digitalisoituminen mahdollistaa tuotantotietojen uudenlaista käsittelyä sekä hyödyntämistä antaen yrityksille uusia keinoja tehdä toiminnastaan entistä tehokkaampaa ja tuottavampaa. Punnitustietojen hallinta on nykypäivän digitalisaation ytimessä ehkä syvemmällä kuin ensi alkuun ajattelisikaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää ottaa punnitustietojen käsittely huomioon jo siinä vaiheessa, kun järjestelmäkehitystä lähdetään suunnittelemaan.

Vaa’an rakenteen ja toiminnan tulee täyttää  lakien ja direktiivien mukaiset kriteerit

Kaupallisessa käytössä oleva vaaka ei ole sama kuin tavallinen ”mikä tahansa vaaka”. Vaa’an rakenteen sekä toiminnan tulee täyttää tietyt kriteerit, jotka määräytyvät lakien, direktiivien sekä monien muiden normien mukaan. Lisäksi vaakaan liittyvän automaation suunnittelu ja toteutus eivät ole siinä määrin suoraviivaista kuin ei-kaupallisessa käytössä olevan vaa’an tapauksessa. Toisin sanoen vaa’an suunnitteleminen vaatii asiantuntemusta aivan eri lailla kuin perusprosessivaa’an, jotta laissa esitetty vaatimustenmukaisuusolettama tulee täytettyä.

Toisinaan tulee vastaan tilanteita, joissa yllä mainittuja asioita ei ole mitenkään huomioitu.  Tämä on johtunut monesti siitä, että kun punnitusjärjestelmää tai vaakoja rakennetaan, yksi yritys toimittaa punnituskomponentit, toinen mekaniikan ja kolmas yritys vastaa automaatiosta. Tämä kaikki johtaa siihen, että mikään yritys ei edes teoriassa pysty ottamaan vastuuta sekä vaakojen mekaanisesta toiminnasta että kaupallisten vaakojen säädösten noudattamisesta, ellei niitä ole alusta asti huomioitu kokonaisvaltaisesti.

Kaupallisessa käytössä oleva vaaka pitää ensivarmentaa ja lakisääteinen varmennus tulee tehdä kolmen vuoden välein

Kaupallinen vaaka tulee ennen käyttöönottoa ensivarmentaa eli eräällä tavalla varmistaa soveltuvaksi kaupalliseen käyttöön. Suomessa Lahti Precisionin lisäksi on ensivarmennusoikeudet ainoastaan muutamalla muulla toimijalla.

Vaikka vaakoja on joka tapauksessa syytä huoltaa sekä kalibroida säännöllisesti, lakisääteinen varmennus kaupallisille vaaoille tulee tehdä kolmen vuoden välein. Viimeisimmän ja seuraavan varmennuksen ajankohdat tulee olla merkittynä selkeästi vaakaan ja erilliseen dokumenttiin.

Kun työskennellään varmennetulla vaa’alla, voidaan varmistua, että se on testattu viranomaisen toimesta riittävän tarkaksi, kaikki toimii varmasti ja punnitustietoja voidaan käyttää laskutuksessa. Valvovana tarkastusviranomaisena vaakojen varmennuksen eli vakauksen suorittaa Suomessa  Kiwa Inspecta Oy. Varmennuksista ja kaupalliseen käyttöön soveltuvista vaaoista ylipäätään saat lisätietoa Lahti Precisionin asiantuntijoilta.

Artikkelin kirjoittaja on Service Business manager Jari Brandt. Hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus annostus- ja punnituslaitteiden huolto- ja kalibrointipalveluista.